Davaasambuugiin Mörön

1964 ond Övör Mongolyin Sönid baruun hoshuund etseg Davaasambuu, eh Badamlyanhuagiin uugan huuhed n' bolon törj, hödöö baidag nagatsyindaa ösön, 1971 onoos ehlen baga dund surguul'd suraltsan neg jil bagshilj, 1983 onoos Höh hotnoo ih surguul'd tuuhiin mergejil ezemsheed hoshuunyihaa huuch dursgalyin gazar dargaar ajillajee.

1987 ond buh Övör Mongolyig duguitai 5000 km ayalj, Övör Mongolyin nen shine tuuhiin nom bichig tsugluulj, daraa n' Beejin Guanjau hurtelh 4000 km-iin duguin ayalald oroltson, Övör Mongol ba Hyatadyin önöögiin baidlyig ööriin nudeer uzej oilgoj medsen baina. 1989 onoos "Mongol ulsad Mongolyin erh chölöönii hödölgöön" sedveer erdem nomyin ajil hiij baina.


Hötöch:

Mongol ruu harj duulaad garaa huga tsohiuljee.
Salan tusgaarlaj baigaa Övör Mongol
Hyatad ulsyin ayulaas hamgaalah horoonyi nuuts bichig
Evropyin parlamentyin togtool
BNMAU-d urigdaj ochood barigdsan öngörölt
Altan-Ochir gungiin dursamj
Dotood Mongolyin zovlont baidal
Bi al' neg ulsyin haryalalgui ch Mongolyin tölöö zovnidog
Salan tusgaarlah n' urgeljilseer baigaa Övör Mongol
Övör Mongoloos irsen nuuts barimt bichig
"Mongol Hyatad ulsyin ariun nutag"
Uher jiliin uimeen
Hyatadyin "shulmas" sanaa


Orshil

Mongolchuud hoyor myangaad jiliin tertee tulguur tör uls boloh "Hun" ulsyig baiguulsan tsagaas ehlen huchirhegjin mandaj ulmaar 1162 ond Ezen Chingis Temujin mendelsneer Azi-Ezropyin huurai gazryin ihenh hesgiig ezlen delhii ertöntsöd aldar ner n' duursaj bailaa. Haramsaltai n' dotoodyin nyagtral aldan busad ulsyin huchirhegjlees bolj 17-r zuund Manj Chin gurend kolonichlogodj boolchlogdson bolovch uye uyeiin erh chölöö tusgaar togtnoloo sergeeh gesen daichin temtsliin dund 1911 ond Mongolchuud erh chölöö tusgaar togtnoloo buren sergeej chadsan bilee.

Getel 1915 ohyi Hiagtyin gereegeer Hyatad, Oros hoyor tom gurnii daramt shahaltaas mongol nutag zovhon goviin hoidoh edugeegiin Mongol ulsaar hyazgaarlagdsan baina. Olon ulsyin huul' zuin daguu ene gereeg nariivchlan uzehed tegsh bus, baga buurai gurend hucheer tulgan tohogdson geree boloh n' todorhoi baina.
Ene tsagaas hoish urd tsagaan hermees umard dah' goviin ömnöh mongolchuud hyatadyin tsergiin erhten ba Yaponyi dailan ezlegchdiin talhilald örtöj bilee. Gevch Mongolchuud huchirheg tsergiin ömnö övdög sögdön buuj ögöögui. Togtoh, Gaadaa meeren, Damdinsuren, Utai, Haisan, Bavuujav, Merse, Demchigdonrov naryin olon mongolchuud erh chölöö, tusgaar togtnoloo olon ulsyin huul' zuin daguu buren sergeeh gej tsogtoi temtsej am' biyee zoriulsan hedii bolovch tsagiin oroo busgaad tom gurnii janjlah bodlogyin homorgond örtön suidjee.

Yapon möhöj, Hyatadyin gamingyin zasag suirch baihyig zavshij Hyatadyin kommunist nam Övör Mongolyin undesnii erh ashgiig hudaldagchid bolon tuhain uyeiin tsagiin oroo busgaagaas bolj, Hyatadyin udirdlagyin huuramch bodlogod töörögdön 1947 ond Övör Mongolyin öörtöö zasah oron (ÖMÖZO)gegch neriin tödii muj uls baiguuljee.

Ene jil ÖMÖZO baiguulagdsanyi 50 jiliin nuur uzej baigaa dashramd munhag bi ööriin hairt eh oron Övör Mongolyinhoo 50 jiliin turshih HKN-d herhen boolchlogdon kolonichlogdoj baigaag tuuhen unen bodit barimtaar delhii niitiin erh chölöö, shudarga yos, ardchillyig demjigch ergediin sonort hurgehiig husej baina.
Uunii tuld: Amerikiin hunii erhiin baiguullagaas 1991, 1992 ond gargasan "Salan tusgaarlaj baigaa Övör Mongol", "Salan tusgaarlah n' urgeljilseer baigaa Övör Mongol", Demchigdonrovyin "Urigdaj ochood barivchlagdsan öngörölt" hemeeh dursamj, Övör Mongolyin zaluuchuudyin töviin urialga bolon minii zarim boditoi barimtad tulguurlan bichsen öguulliig enehuu tovhimold oruulav. Mön Zostiin chuulganyi Altaagiin 1926 ond zohioson "Dotood Mongolyin zovlont baidal" hemeeh barimt hediigeer ÖMÖZO baiguulagdsanaas ömnöh uchir bolovch Hyatad tsergiin erhten, gamin, HKN-aas Övör Mongold bugd l adil daranguilan kolonichilj, nutag usyig min' ezlen, hun amyig min' hyadah bodlogo hereglej baisan gedgiig harulah zorilgoor ug zohiolyig negtgev.

Mongolyin tsetsen ugt "Neg uhriin ever dorgivol myangan uhriin ever dorgino" gedeg uchir kolonichlogdon hyadagdaj baigaa Övör Mongolchuudaa ömgöölön gal golomt eh oron Mongol ulsyin chölööt oyutnuudyin "Huantaij Demchigdonrovyin niigemleg"-iinhnii eserguutsel gargan boditoi tuslaltsaa uzuulsend eleg negt Övör Mongolchuudyinhaa neriin ömnöös talarhal ilerhiil'ye.

Delhiin erh chölöö, shudarga yos, ardchillyig demjigch, zasgiin gazar, olon niitiin baiguullaga, ard irgedee Övör Mongolyin gunigt baidlyig anhaarch, halamjlan demjij baigaad bid unen zurhneesee bayarlaj baina.
Etsest n' temdeglehed ene horvood bid buhen zuu hurehgui nasaldag bilee. Tiimiin tuld hun hunee hairlaj yav'ya. Minii enehuu nom Hyatadyin ard tumend chigleegui, Hyatadyin erd tumen önöödör erh chölöö, shudarga yos, ardchillyig demjij baigaa shaltgaanaar shorond ui olnooroo horigdsoor baina. Tiimees Hyatadyin kommunist namyin noyorhold baigaa Tuvd, Mongol, Uigur, Hasag, Solongos, Hoton, Hyatad ... zereg undesten bid erh chölöö, hunii erhiin tölöö hamtaar temtsej sain saihan humuunleg niigem baiguulahyin tölöö hamtaar temtsen sain saihnyi tölöö mör zeregtsen zogsotsgooyo.

Bid buhen shudarga yos, unenii tölöö temtsej baigaa tul amjilt oloh n' damjiggui.

Sain uils delgertugei.

HÖH TENGER
HÖRST DELHII
HICHIT CHINGISIIN IVEELD
MANAI MONGOLYIN HIIMOR'
MANDAH BOLTUGAI.
HURAI. HURAI. HURAI.

Minii öchil

Hun gurvan udaa am'dardag gedeg uchir bi amhniihaa arvan sariin am'dralig eejiinhee gedsend ehelj horvood mendleh tsagt deed tengeriin hurmast nadaas chi haana tör'ye gej husej baina ve geed delhiin bömbörtsgiig gargasand nudend hamgiin tod tussan n' uul hadnii deeguur murilzan murilzsan avarga tom barilga bailaa. Ene chin yu ve gesend ene bol tumen gazriin urt tsagaan herem. Ömnö tald n' suur'shmal ard boloh Hyataduud suuj taria tar'j am'dardag. Hoid tald nuudelchin undesten boloh mongolchuud mal mallaj, hödöö heer tald an agnan erh chölöötei am'darch, bain bain hyatadiig huchirheg mor't tsergeer dairdag tul hyatadiin haan hil hayzgaaraa hamgaalahiin tuld ard ornoo daichlan hil daguu ene ih avarga tom hermiig baiguulav. 1162 ond hermiin umard dah' Mongol ovogtnuudad Chingis haan-Temujin mendlen Mongol gedeg neriig yertönts dahinaa manduulj delhiin bolovson soyold balarshgui tuuh uldeesneer 13-r zuuniig Mongoliin zuun gej yertöntsiin tuuhnee aldarshin, Chingis haan horvoogiin tsööhön heden aldartnii neg bolson bilee gej mongolyin tuhai minii sonirhsonyig uzeed uunii tuhai urgeljluulen yar'j ögsön baina. Tegeed bi hermiin umard hesegt 2 dah' am'dralaa ehleh huselt tav'sand minii sanalaar bolgov.

Bi Mongolyin öndörlögiin Sönid baruun hoshuunii töv, Saihan tal balgasand manai erinii 1964 onyi ölzii bilegt ödör eh Badamlyanhua, etseg Davaasambuugiin uugan huuhed bolj edniihniig böön bayaraar myalaalaa. Tegehdee minii songoson gazar n' Mongol oron hemeedeg bolovch´, edugee negent tuuhiin orchloltoos hyatadyin ezemshild orj, harin ar mongol buyu töv Mongol n' biye daasan uls boljee.

Saihan-Ölzii sumand bagyin saihan nasaa öngörööjee. Achit uul bolboos ert tsagt end mangas uurlej baisan uchir Chingis bogd ene uulyig als holoos erdeniin sumaar harvaad mangasyig alj ard olnyig amarjuulan, ugiin shovh uul n' temeenii hoyor böh met bolson gej nastaichuul huuchildag. Minii nagats övöö hödöönii malchin hun tul bi barag baga nasaa tedniid öngörööjee. Tend hurga tugal hariulj mongol am'dralaa medej ehelsen. Malchnii am'dral gegch al' buhnee ööriigöö hangadag. Ted honinii noosoor esgii hiij geree bar'j, devsgeree devsdeg. Mah suug n' idej uudag. Suu n' olon zuiliin heregtseetei. Huruud zööhii hiideg bögööd bas arhi nerj boldog. Honinii ar'saar huvtsas gutal hiine. Emeeliig bas der hiij untdag. Neg uhriin mahyig hataaj nudvel davsagand n' bagtchihna. Tuuniig mongolchuud ert deer uyed ayand avch yavdag baijee. Minii övöö nadad ingej huuchilsan n' yeröös setgelees gardaggui yum.

Bidnii övörlögch nar emeelee zaaval hoish handuulj tav'dag. Oirad Mongol n' zuun tiish, Barga n' baruun, Buriad mongol n' ömnö zugt handuulj tav'dag. Uunii uchir n' Mongolchuudyin setgel n' bugd ööriin mandsan gazar Chingisiin sharil baidag Burhan haldun uuliig chigledeg bögööd hezeed ezen Chingistee unench gesen utgatai.

Baga nasand bolson yavdluudaas minii setgeld martagdashgui ul mör uldeesen hereg bol hyataduud mongolchuudiig hyadsan yavdal bilee.

Ter uyed minii duu ohin neg nastai bailaa. Etseg eh min' shorond. Eej min' haaya gants neg ireed duug höhuuldeg. Neg ohin duu ohin övchlööd baihad Maogiin tomilson, mongolchuudad tuslah gesen nertei emch nar muu hunii huuhed, ulsaasaa urvagchiin zulzaga geed hort zuu tavin alav. Oi ongorch baigaa huuhed yamar yaltai bol?

Minii etsegtei hamt ajildag mongol ulsad surguul' togsson emegtei bagshiig mongoliin tagnuul hiisen barimtaa garga gehed ugaas tuund tiim barimt baihgui tul ehleed hyatad emegtei Hu ovogt daraa n' busad alan hyadagch nar tuunii beleg erhtniig ni olson deeseer höröödöj daraa n' beleg erhtend n' tsaasan buu tav'j alsan bailaa.

Minii yapon helnii bagsh Delgertsogt gej 40-ööd onyi uyed Yapond surguul' tögsööd dotsent baisan hun Övör Mongoliin zaluuchuudyin soyol bolovsrolyig deeshluul'ye geed nutagtaa irsend avgaig n' suugaa bolgoj, gants huug n' medreliin övchtei bolgood zogssongui ööriig n' hund gemteejee. Minii etseg nadad helehdee: Delgertsogt bagsh bolon ene olon hunii yahyig chi nudeeree harsan biz. Herev chamd HKN-iin deglemees multarch öör orond ochih zavshaan oldvol övör mongolyin unen baidliig delhii niited yarihaa buu mart gesen.

Eej min' bagsh baisan uchir bi 6 nastaigaasaa ehelj eejiin zaadag angid hicheel surch erdem nomyin anhnyi bosgyig alhlaa. Minii uyed mongol surguuliud haagdaad, dahin sergeej baisan uchir surah bichiggui tul surguuliin bagsh nar öörsdöö mongol surah bichig zohioj darmaldaad huuhduuded hicheel zaadag bailaa.
Mongolchuudyig hyadaj baisan uyed Mongolyin heden myangan jiliin soyolyin öv talhigdan shataagdaj sum hiid bugd evdegden neg ugeer helbel hyatadyin erhsheeld baisan buhii l mongolchuudad nöhöj bolshgui gai avchirsan n' tuuhen unen yum . Mongolchuudyin 5 huv' ni hyadagdaj 40 huv' n' eremdeg zeremdeg bolson baina.

Tsag hugatsaa öngörsöör 1976 ond bi hoshuunyi dund surguul'd devshin suraltsah bolov. Uunees haytadyin deed zindaanyi dotoodyin zörchil hurtsadsanaar ih surguul'd oyutan shalgahdaa erdem soyol medeh esehiig n' hamaarahgui namdaa unench esehiig n' shalgaj, shalguulahdaa tuhain uyeiin sonin hevlelees huulj oyutan boldog ineedemt yavdal baisan.

Dund surguulyin anhnii 3 jil minii nudiig neesen bilee. Ter uyed unshih nom hovor baisan bolovch haaya nomyin delguurt garsnyig etsgees möngö guin avch unshdag baiv. "Marko Polyin ulger" n' nadad mash sonin sanagdsan. Uunees bi Mongol gedeg chin buurai undesten bish mash huchirheg undesten baisan gej medsen. Rinchen guain "Uuriin tuya", "Baruun etgeeded zorchson temdeglel", "Zaan zaluudai" zereg nomyig hunees zeelj olontaa unshdag bailaa. Edgeer nomoos Mongol uls baina gej medev. Mön Hyatadyin "Gurvan ulsyin ulger", "Baruun tiish zorchson temdeglel", "Sui huugiin ulger" n' sonin sanagdsan.

Dund surguulyin 9 dugeer angias ehlen bi Höh hotod baidag avga aav, nert orchuulagch, zohiolch tol'ch Sodbilegiin tuslamjaar Höh hotyin mongol surguul'd suraltssan n' hödöö baidag nadad tom hot gedgiig medej, hödöö hot hoyoriin yalgaag medrehed döhöm bolov. 1981 ond Ulaantsav aimgiin tövd bi ih surguu'd shalgalt ögöh gej beldej baih uyed Höh hotod mongol oyutnuudyin tsuglaan hicheel hayalt bolj HKN-aas Övörmongoliin tuhai gargasan mash nuuts barimt ilruulen eserguutsev.

Barimt bichigt övör mongold ih hemjeenii nuudelchin ardyig oruulj Mongol nutgyig tarialan bolgoh, mongol oyutnuudyig tsööruulen Mongol darga naryig buulgah zergiig zaajee.

Mongolchuud 1969 ond ui olnoor hyadagdsan arilaagui tul buh Övörmongol dayar bosoj undestniihee ireeduin tölöö sanaashirsan bilee. 17-toi bi buh surguuliin huuhduudees oyutan ah egch naraa demjin möngö tsugluulj Höh hotod avaachij ögööd, oyutnyi hödölgöönii udirdagchyin neg Bilguun dalaigiin Temtselt bolon tuunii jurmyin nöhödtei uulzaj, oyutnyi hödölgöönii tuhai oilgon, ted naraas sonin hevlel avch irsen bögööd Beejingiin zasagtai heleltsee hiih oyutnuudyig aimgiin tövöör öngöröhöd haytadyin zasagtai heleltsee hiih oyutnuudyig daguulan galt teregnii buudald arvan jiliin myanga garui huuhduudiig daguulan ochij ted naryig demjin 1 ödör tsuglaan jagsaal yavuulav.

1982 onoos ehlen hoshuunyi Örgön tal sumyin surguul'd bagshlav.

Manai mongolchuud delhiin hemjeend buu hel Hyatadaas olon talaar hotsorch, manj hyatadyin olon talyin hort bodlogoos yamar ch temtseh zoriggui yostoi d. Natsagdorjiin "Huuchin huu" boltsgoojee. Ai daa, Chingisiin mongolchuud iim bolno gehed zurh shimshirne.

Neg jil bagshlaad Höh hotnoo ih surguul'd tuuhiin mergejil ezemshsen bilee. Tuuh sursan shaltgaan n' minii ösöj boijson Sönöd baruun hoshuund 20-r zuunii uyed Demchignorov gej dayand aldarshsan, Mongolyin erh chölöönii tsuut temtsegch baisan bögööd nutgiin nastaichuudaas tuunii tuhai sonsoj gun suudal ögsön bilee. Mön Chingisiin uyeiin Mongolyin tuuh, Manj Hyatadad kolonichlogdon yavsan har tsagaan tuuhiig medej ard irgedee uhaaruulah zamyig erelhiil'ye gej bodoj bilee.

Ih surguul'd baihad neg udaa Mongol Hyatad oyutnyi hoorond zodoon bolov. Shaltgaan n': Bilgiin 8 sariin 15-nyi shönö Hyatad oyutnuud ulamjlalt zanshlaaraa ileer tarvas deer mongol hunii tolgoi zurj tuuniig shöniin 12 tsagt sar haran hagalav. Ene n' Hyataduud Ih Yuan' ulsyig möhööj Mongolyig diilsen gej temdegledeg ulamjlalt bayar n' bilee. Uund mongol oyutnuud hyatad oyutnyi tolgoig chuluugaar hagalj, ta nar bidnii tolgoig zurj hagal, bid ta naryin jinhene tolgoig hagalna gej zodoon uuseed etsestee surguuliin zahiral hoyor talyig yatgasnaar ene hereg tur namdjee.

Bi öglöö 7 tsagt nomyin sand suuj, oroi 11 tsagt nomyin sangaas bairandaa har'j ireed nom unshdag baisan bögööd olon ulsiin tuuh önöögiin baidal ireeduin tuhai nen yalanguya Mongolyin tuhai garsan alivaa nom zohiolyig amtarhan unshdagsan.

Hyatadyin önöögiin zasgyin gazar 1949 erh bar'snyi daraa yeröös mongolchuud bolon undesnii tsöönhiig itgedeggui. Övör mongolyig HKN-d hudaldsan Ulaanhuu shig huniig ch itgedeggui bögööd shorond horih tsagtaa hor'j ui olon HKN-d unen setgeleesee zutgesen mongol humuus alagdah n' alagdaj, zeremdeg boloh n' zeremdeg bolj baiv. Demchignorov Gomindanyi zasgiin gazraas Övör mongolyig holboonyi uls bolgohoor guisan n' butsengui. Mön Yapon ch unrn setgeleesee Mongolyig demjsengui. Amerik tsag aldaj, Oros Hyatad hoyor Mongolyig huvaaj ezemshih gesen olon shaltgaanaas Övör mongolyig jinhene demjih uls gej baigaaguigees bolj Hyatadyin kommunnist nam javshij, Övör mongolyig öörtöö zasuulan hezee uls bolyo gevel ter tsagt chin uls bolgoyo gej huurch mehelsen zarim mongol seheetnuud erh chölöönii udirdagchid töörögdöj Övör Mongol n' HKN-iin öösh boljee.

HKN ehnii uyed Mongolyig huurahyin tölöö ihed sain sanaa gargan mehelj Övör Mongold burmösön ezemshlee olmogts tednii unen dur n' ilerch, Övör Mongolyim sor n' bolson seheeten ard olnyig hyadsan bailaa. Tiimees hezee ch gesen Mongol bolon HKN-yin hoorond arilshgui zörchil bii boljee.

Ted tsever hyatad hunee Mongol bichigt surgaj 3 ih surguul'd mongolchuudyig darah hyanah humuusiig beldej hiliin chuhal boomt gazar tomilon ajilluuldag. Edgeerees Mongold suugaa hyatad humuus, mongoloor harin saihan yar'tsgaadag.

Unendee HKN-yin heldegchlen undesten buhen adil tegshhen gedeg uzliig n' avch uzeh yum bol hyatad mongol hel tegsh hun Övör Mongold olon baidag. Yagaad tedniig heregledeggui yum be gevel gagtshuu negen shaltgaan n' ted nar mongolchuud bolohoor itgej boldoggui.

Övör Mongol hediigeer öörtöö zasah oron gedeg bolovch HKN-yin Övör Mongolyin horoo n' Övör Mongolyin bugd erhiig bar'j tuunii negdugeerees ehleed olonh n' hyatad hun baij, ugiin Övör Mongolyin darga Ulaanhuu mongol helee ch meddeggui, tuunii huu odoogyin zasgyin gazriin darga Böhöö gants ch mongol ug medehgui, er n' ted naryin tuuhiig söhvöl mongol mön eseh n' sejigluushtei. Hyatadaas Övör mongolyig uye zalgamjlah argyig sonsoj ted nar ch haylbar boolchloh humuusiig hereglen mongolchuudyig darj urgeljlen boolchilsoor Ulaanhuu, Böhöö metiinhniig hezee ch shorond hiihed belen bögööd hiij baisan. Böhöö 1969 ond Höh hotyin gudamjaar tsaasan malgai ömsöj "Bi bol mongolyin zal'hai Ulaanhuuguin nohoin guya" gej hatsraa algadaj yavsan hun bilee. 1981 ond övör Mongolyin oyutnyi hödölgöönyi uyed Böhöö, Batbagana naryin gert tsagnagch mashin tav'j baisan bögööd daraa n' ted nartaa medegdej ihed ailgasan bilee.
Sayahan Övör Mongolyin hunii erhiig hamgaalah horoonoos gargasan bichig barimtad 40 garui jiliin turshid hyatadad hyadagdsan mongolchuudyin tuhai setgel tugsheesen too barimt garlaa.
 

1947 ond 12000 hun alagdav
1948- 20000
1953-10000
1957-6000
1960-200
1968-1969 onuudad 45953 hun alagdav. Mön 790000 hun tahir dutuu bolov.
1970-1990 onuudad 7000 hun alagdav.
1991 ond shorond 50 garui hun, geriin horiond 400 garui hun baina.

Deerh barimtaas, övörlögchid HKN-d boolchlogdson 45 jiliin turshih uyes hamgiin hamgiin haramsaltai n' 1969 onyig bid buhen medej bolno.

Ter uyed Mongoloor hicheellej baisan buh ih, deed, dund surguul' taraagdan mongol hel, bichig useg, zan zanshil hereglegdeh n' tsaaztai, mongolyin zan zanshil tuuh soyolyin buh nom bichgiig shataaj ustgaj boloh buhniig ustgasan. Mongolyin ert yazguuraas am'darch irsen nutag nutag anjidnyi hoshuund sendlegden, Övör Mongolyig 6 hesegt huvaan Hyatad mujid taraagaad malchid mal hariulah ch belcheergui am'dral hund hetsuu uye baisan.

Ter uyed etsteg min' horoh gazart yavj, eej min' sumyin horih gazart bailaa. Balchir baga bid hörsh ailyin huuhedtei hamt eldev busyin yum idej am' zuudag bilee. Zarimdaa uhsen shuvuu, malyin mah sharj iddeg baisan. Minii neg duu baga baij, oron deerees oichin unaad nud muutai bolj bilee.

Hyatadaas mongolchuudad tulgaj baisan fashist eruu tamyig toolj nerlehuiye berh. Jishee n': tsahilgaan guilgeh, amand n' hunii yalgadas tsutgah, hel deer n' zuu shiveh, usend n' tos tsutgah, sharhyig n' maajih, tsam tsamnuulah, haluunaar havsargah, ulaissan galyin hajuud udaan zogsooh, erhii huruunaas n' duujleh, am'daar n' bulah, ulgeljid zogsooh, halgai burgasaar guyadah, ödör shönögui huleh, modon oron door 4 möchöös ni tatan hulj gavlah, nuursnyi gal deer böhiilgön sharah, zalgaagaar us uulgah, nuursnii tsog deer höl nutsgen guilgeh, huzuunees n' hund yum duujleh, nutsgelen us tsutgaj guyadah, tahimd n' mod havchuulan heden hun eeljlen gishgeh, emegtei hunii beleg erhtend tsaasan buu tavih, tom deeseer beleg erhtniig shörguulen höröödöh, olon hun hamtaar huchindeh, am'daar ni gedsiig n' gargah, ar'siig n' övchih, nudiig n' uhah, chihig n' ogtloh, huruug n' tairah, tolgoid n' hadaas hadah, eregtei hunii beleg erhtniig ogtloh, shudiig sugalah, humsiig n' sugalj avah zereg orchlongyin buh eruug amsuulan "Övör ardyin nam", "Dugui nam" "Zaluusyin nam", Negdmel nam", "Nairamdal nam", "Goyol nam", "Ardchilsan nam", "Övör ardyin evsel", "Ulaan bulan nam", "Tusgaar nam", "Zuitei nam", "Elsen nam", "Tsevegjavyin nam", "Tsogbadrahyin nam", "Burgasan nam", "Arhichin nam", "Huuhenchuud nam", "Homool nam", "Argal nam", "Chimeglel nam" zereg zohiomol namd tulgaj mongolchuudyig hyadaj baijee.

HKN mongolchuudyig yund ingetlee horson alj hyaddag yum be gevel ted mongolchuudyig alj duuschihval urt tsagaan hermees hoishih örgön uudam nutgiig ezlen ezen Chingis Bogd Temujinii mongolyin urs sadandaa övlösön avaad barshgui ih bayalgiig olohod orshino.

Mongolchuud harin HKN nam bolon hyatadiin ard tumniig yeröösöö ad uzeegui delhiin yamarvaa negen ornyi ard tumen hoorondoo nairsag erh tegsh baih n' hun törölhtnii zui yosnyi togtoltsoo mön bilee. Tegvel HKN yagaad zerleg balmadaar mongolchuud bolon undestnii tsöönhiig alan hyaddag yum be? Mongolchuud bidniig gahai shig ingeed hashaanaasaa gargahgui gej bodoo yum bolov uu? ted Övör Mongolchuudyig gahai shig ideed duugarahgui baihyig zor'dog bilee.

Bi 1987 onoos ehlen hoshuunyihaa tuuh bichih gazart neg heseg hugatsaand ajillaj bilee. Zaluu hun devshiye gevel namyin dargataigaa huviin hariltsaagaa sain bailgah heregtei. HKN-d orchihvol tovchoon darga bolohod neg alham oirtono gesen ug. Tovchoon darga bolchihvol shine bairand orj albanyi unaag huviinh shigee amindaa hereglej bolno. Ulsyin möngiig amindaa ashiglaj huul' tsaazyin gadna baidag. Huul' bol ard tumend l hereglegdehees bish tom darga nar huuliin hureend baidaggui. Övör mongold 1969 onyi hyadlagyig Mao Zedun, Jouenlaingiin udirdlagaar shuud biyeluulegch Ten haichin odoo boltol öndör zindaanyi udirdlagad baidag. Darga naryin huuhed ch hun alah, huchindeh, deeremdehed höngön shiitguuleh buyu ogt shiitguuldeggui. HKN namyin gishuudiig öngön deer n' uzehed ih tövlöön, yambatai medlegtei yum shig baidag, unendee ene n' huurmag neg ugeer helbel manjiin uyeiin mongol noyod bilee.
Önöödriin övör mongolyin ard tumen HKN-yin changa hyanalt ba tuunii gar höl bologch mongol darga naryin daramtand baidag. Bi tedgeer mongol darga naryig haraad gaihdag. Ted mashin shig töv ornoos yamar neg material zaavryig unshin doorh humuustee damjuuldag. Ööröö öchuuhen ch erhgui bögööd bodol sanaagaa helj bolohgui. Ardyin deputatad songohdoo yamar yamar nöhtsliig burduulsen huniig songoh heregtei gedgiig deerees zaaj ter hun n' songogddog. Övör mongolyin mongol hun ug heleh erhgui zövhön hyatadyin kommunist namd zutgevel zugeer shig am'darna. Bid ingej amd'raad yamar hereg baina ve? Ene n' hunii am'dral mön gej uu?

Bi 1987 ond 2 saryin hugatsaagaar Övör mongolyin baruun zahyin aimag Alshaa aimgiin töv Bayan hotoos ehlen Uhai hot, Bayannuur aimag, Bugat hot, Ih zuu aimag, Höh hot, Ulaantsav aimag, Shiliin gol aimag, Ulaanhad hot, Jirem aimag, Hyangan aimag, Hölön buir aimag zereg buh övör mongolyinn aimag, hayngan aimag, Hölön buir aimag zereg buh Övör Mongolyin 8 aimag 1 hot 50 garui hoshuugaar 5 myanga garui km duguigaar ayalj Övör Mongolyin unen baidlyig nudeer harj shine tuuhiin nom material tsugluulsan bilee. 1990 ond Beejingees Guanju hurtel buh hyatadyin hoinoosoo ömnö hurtel 4 myanga garui km duguigaar ayalj hyatadyun önöödriin baidlyig uzlee.

Ene n' feodaljsan uye ugsaa zalgamjlagch Manjiinhtai adilhan HKN-iin tör zasagt am'drah, ajillahad namaig ulam durgui bolgoson.

1987 ond etseg min' 1969 onyi horigdlyin sharhnyi ulmaas hundeer övchilj nas barj, eej min' ter jiliin sharhnaas bolj medreliin övchtei bolson. Bi hayatadad baival bugdeeree duusah yum baina gedgiig oilgoson. Bid hun yum bol busad ard tumnii negen adil shudarga ardchilsan niigemd am'drah heregtei. Getel hyatad shig idej uuj, tednii heldgeer baij boldoggui, chölöötei ug heleh, tsuglaan, chölööt örsöldöönd oroh erhgui baina. Ene n' hunii am'dral mön gej uu?

1987 ond Shiliin golyin Baatar Ulaangerel nar övör mongol hunii erh hamgaalah horoonyi neriin ömnöös NUB-d Övör Mongold hunii erh deed zergeer zörchigdöj baigaa baidlyig medeeleh zorilgoor, uls töriin orognol hiiheer mongol ulsad irsniig tuhain uyeiin kommunist sistem davamgailsan hunii erh, ardchilal, shudarga yos, undes ugsaa gej meddeggui MAHN-yin zasag Hyatadad butsaan ögsön n' NUB-yin zarchimd harsh bögööd delhii niitiin naad zahyin huuliig zörchjee. Tuhain uyed Övör Mongold Mongol ulsad durguitssen yaria iheer delgersen bögööd Mongol tuurgatnyi shuteen gal golomtyig hamgaalagch Mongol uls maan' eleg negtendee ingej handah n' uu?

Ene jil HKN-yin Övör Mongolyin horoonoos dahin mash nuuts 13 too bichig barimt gargaj, Mongol ulsyin tuhai hevlel nom neriidleer olon oyutan, zaluu seheeten barivchlagdaj, olon huniig geriin horiond avaachsan n' dahin 1969 onyi haramsalt hyadlaguig sanagduulj baina. Ene hergiig gadaadyin setguulch, hunii erhiin baiguullaga naashtai uzej, hevlel medeelleer medeelen Amerikiin HEB 36 huudas tovhimol gargasan n' HKN-d baga ch gesen daramt bolj gadaadyinhan Övör Mongolyin tuhai unen medeelliig anh oljee. "Neg uhriin ever dorgihod myangan uhriin ever dorgino" gedgeer ardchillyin uur am'sgal baylhsan mongol ulsyin chölööt oyunyi "Huntaij Demchigdonrov niigemleg" eleg negtei Övör Mongolyin emgenelt baidlyig huvaaltsan Hyatadyin elchnii ömnö huul' yosnyi daguu eserguutsel gargan NUB-yin hunii erhiin holbooniihon mongold ireh boltol suult zarlajee.

1911 ond olnoo örgögdsön Mongol ulsyin haan Bogd Javzandamba Övör Mongolyig chölöölöhöör tsereg tomilsnoos önöö boltol 80 jiliin nuur uzlee.

1945 ond Zövlölt Mongolyin tsereg Övör Mongold orood tednii zevsgiig huraan hyatadyin 8 zamyin tseregt ögch öösh bolgoson harshilt tuuh bolon Övör Mongolyin erh chölöönii tölöö garangai temtsegch tsuut hun Demchigdonroviig Mongolyin asuudlyig helelts'ye gej ur'j avchraad Hyatadad yaltnaar butsaan ögsön bögööd ödii tödii nert seheetnuud erh chölöönii udirdagchiig hyadaj heden zuun myangaar n' yaltan gej hyatadad hurgej ögsön tuuhtei. Tednii olonh n' shorond uhsen n' medeej. Eleg negt Chingisiin tsus mahnyi tasarhai 10 saya hurehgui mongolchuud bid neg negendee tus hurgehgui yumaa gehed chichlehgui baimaar.

Neg hun "Övör Mongolyin tuhai chinii yar'j baigaa chin hudal bish n' medeej. Ted ih helmegdsen, getel edgeer unen uchriig yariad baih n' tanyi amind chin' harsh bish uu? Harin uunii orond saihan am'darval deer bizee. Hyatad urt gartai yaj ch medne" gej yariv. Bi gahai nohoi shig idej uuh, ömsöhiin tölöö öchuuhen hunii am'dral hiiye gevel undesniihee erh ashgiig Hyatadad hudaldaad am'darval saihan am'darch bolno. Gehdee bid Chingisiin Mongol uchraas ööriinhöö undesnii erh chölöönii tölöö zutgeh heregtei biz ee. Bi hairt Övör Mongolyin ard tumnii unen baidal 45 jiliin gunigt tuuhiin uneniig delhii niitiin erd irgeded unen zövöör medeelehiin tölöö durtaiya hoyor dah' am' nasaa zoriulna. Bi ted naryin dund horin heden jil am'darsan uchir mah tsusaaraa hyatadyin noyorhol dah' tednii zovlont am'dralyig oilgoson bilee.

Horvoogiin tuuhiig söhöhöd 20 dugaar zuund neg undestniig huis temtreh zorilgoor olon arvan myangaar hyadan alj, soyol irgenshiltei n' bulshilsan hereg mongolchuudaas busad undestend tsöön tohioldson biz ee. Övör Mongolchuud bid ehgui önchin huuhed. 1911 onoos ehleed mongol ulsad huchin zutgeye geed irsen buriad, övör mongol, tsahar, barga, oirad, harchin geed olon arvan jiliin chanad dah' mongolchuud mongol ulsdaa helmegden mördögdöj or suraggui boljee. Övör Mongolyig BNMAU-yin NAH(YA)hyatadyin tagnuul gej, Hyataduud mongol ulsyin tagnuul gej Övör Mongolchuudyin halhiin tagnuul bolj baisan gej olon mongolchuud nadad nudneesee nulimsaa dusluulan yar'j baisan. Neg ah nadad helehdee talhgui neg hoyor ödör ölsöhöd hamaagui, harin oyun sanaag tarchilgan zovooj hajuu havirganyi ail hamt ajillagchdaar n' haraa hyanaltad avch baisan gunigt yavdlyig ter uchralyig biyeer uzej öngörsön hun saya oilgono gej bilee.
Mongolchuud bid negdmel uls baisan tuuhee sergeej chadahgui yumaa gehed yagaad biye biyedee tus boldoggui yum be? Hun mönhröhgui n' medeej bögööd zuu hurehgui nasaldag, tegvel hun yund am'dardag ve?

Undesten yastan gelgui idej uuhiin tölöö gej uu? Hun ba am'tnyi yalgaanyi neg n' ööriin bodol sanaagaa ug hel, useg bichgeer ilerhiilj chaddagt orshino.

Modun, Börte chono, Chingis, Esen, Galdan, Handdorj, Suhbaatar, Demchigdonrov zereg undestnii tölöö nasan etsestlee zutgegsdiin tuuh shastiriig mongolyin ard tumen shuteen bilgedel bolgodog bögööd hariin ard olnyi hundetgel bishreliig oldog.

Hun törölhtnii jam yosoor hun uhej 3 dah' udaagaa am'drah yostoi. Gehdee ter am'dral n' bidnii am'darch baigaa ertönts bish gene. Bi hoyor dah' am'dralaa mongolchuudyin dund songoson n' zöv gej boddog bögööd önöögiin manai undestniig hund baidlaas avrahad ööriin tootoi heden nasaa zoriulj chadval am'darch yasnyi hereg biyeleh n' ter.

Sain uils delgereh boltugai.


Mongol ruu harj duulaad garaa huga tsohiuljee.

1947 ond ÖMÖZO alban yosoor zarlagdaj, Man'badar gedeg mongol zaluu avtonomit bish uls baiguulna gej temtssenii uchir tsaazlagdav. Jirem, Zost aimagt malchid, tariachid gazriinhaa ezen heveer baihyin tölöö temtsej, tuuniig zöv hemeen demjsenii ulmaas 1948 ond malchin, tariachin, seheeten 20 myangan huniig horoon ustgasan. 1953 ond "Hiv'sgalyin eserguuchuudiig daranguil'ya" hemeeh leninch lozon garch, kolonichlolyig eserguutsdeg hemeen serdegdej 10 myanga garui mongolchuudyig hyadjee.

Undestnii baruuntan hemeej 1957 ond Övör Mongolyin öndör bolovsrol ezemshsen 6000 garui shildeg seheetniig homorgolon barivchilj "nutag zaan tsölöh, dahin humuujuuleh" hemeeh tamyin hödölmört ilgeen zalhaan tseerluulsnii dotor ih deed surguuliin niigmiin uhaanii professoruud Tuvshin, Chandman', Buyan, Dalantai zereg olon hun orson bilee. 1959 ond Tövdiin tusgaar togtnol erh chölöönii tölöö Dalai lamaar udirduulsan boslogyig darahyin tuld Övör Mongolyin mor't tsergiig hucheer hööj yavuulsan yum.

Bosson tövduud mor't tsergiig harmagts tuslahaar irsen hemeen enduuren "Chingisiin tsereg irev" hemeen bishren sögdöhui Övör Mongolyin tserguud tövduudiig tolgoi daraalan hyadsan gedeg. Ene tsereg daraa n' udalgui suraggui bolson n' uchirtai. Hyatadyin erh barigchid Övör Mongolyin mor't tsergeer tövduudiin boslogyig daruulsan n' neg sumaar gurvan tuulai zereg namnah jinhene hyatad uhaan baiv. Negd, ingesneer mongol tsergiin undsen huchiig  horooh, hoyort Mongol Tövdiin ertnii ulamjlalt nöhörlöld yas hayah, guravt, hyatad dah' mongol tövduud evlelden negdeh vii hemeen muu sanaalan hoorond n' tsusan öshöötei bolgohyig zor'jee.

1960 ond Ulaantsav aimgiin töviin neg mongol BNMAU-d am'dardag töröl sadandaa jiriin neg zahia bichsen ajee. Getel Hyatadyin erh barigchid uuniig uls töriin asuudal bolgon 200 garui huniig barivchlan baitsaaj zarimiig n' shiitgesen yum. 1962 ond Shiliin gol aimgiin tsergiin toirgiin zahiragch Togtoh, tuunii orlogch Namjilsundui naryin 3 huniig Beejingees irsen Hyatadyin ayulaas hamgaalah yamnyi tölöölögchid barivchlav. Ter gurvyig Ar Mongoltoi negdeh mogoin sanaa aguulsan hemeen zohiomol hereg uusgesen n' Övör Mongol dayar shuugisan duuliant hereg bolov.

Ene sur duuliant barivchilga hiigeed mönööh 3 dargiig olon jil gyandand horihoor shiitgej uzeshgui zerlegeer tamlan zovoosnoor hoyor n' shorond nas barsan bögööd Togtohyig 1970 ond araihiin sullasan bilee. 1963 ond Mongol-Hyatadyin hiliig shinechlen togtooh /Mongolyin hiliin "aldart" general Tseden-Ish shudarga hemeen odoo ch zutgeseer bui/ asuudal id ovolzoj baihad Övör Mongolyin Ih Surguul', Aj uildveriin deed surguuliin oyutnuud uuniig eserguutsen hödölgööniig örnuulsen yum. AUDS-iin oyutan Mongol-Hyatadyin hil togtoono gej baih yosgui. Tsagaan herem bol Mongol-Hyatadyin hiliin zaag bögööd tuuhiin arilj balarshgui gerch baital dahin hil togtooh asuudal baij bolohgui hemeejee. Uunii ulmaas 60 garui oyutan "Mongolyig negtgeh nam" baiguulsan hemeeh hils heregt gutguulj barivchlagdan shiitguuljee. Gar'd uzel bodloo ileer helsnii tölöö 13 jil shorond suusan baina. Dashtseren, Zuunnast, Tseren zereg oyutnuud nutag zaagdan tsölögdjee.

1968 on Övör Mongolyin öörtöö zasah ornyi mongolchuudyin huv'd hamgiin emgenelt jil bailaa. Beejingiin erh barigchid ter jil ur'd ömnö baigaagui, odoo ch baihgui "Övör ardyin nam" hemeeh huuramch baiguullaga bii gesen uls töriin buduuleg gutgelgiig gargaj irev. Ene nam gegch "hoyor Mongolyig negtgeh zorilgotoi" gej ug gutgelegtee ted shaltag gargav. Ingeed örgön barivchilgaa ehelsen bilee. Ene ond hil orchmiin myanga garui malchin ailyig hilees dotogsh alslan höösnii ulmaas 1000 garui hunii am' nas uregdsen baina.

1968 ond ÖMÖZO-nd mongolchuudyin hunii erhiig yaj hösörduulj baisan zarim barimtyig öguul'ye.
Darhan-Muumyangatyin hoshuund negen höhuul huuhedtei emegteig tamlan alaad gadaa hayahad hoyor nastai huuhed n' uhsen eejiinhee höhiig ulgej baisan gedeg. Jirem aimgiin Naiman hoshuunyi "dugui ail" tosgonyi Mudan gedeg huuhnii beleg erhtend tsaasan buu shurguulan delbelj alav. Iim hargislal BNMAU-d surguul' tögssön Sönid baruun hoshuunyi negen bagsh emegteid bas tohioldjee. Mongol ulsyin tagnuul hemeen zandarch zandalchin ers beleg erhtnii n' dooguur buduun ols hiij hoyor tiish höröödön tataj udaan tamlasnyi daraa tsaasan buu shurguulan delbelj aljee. Bayannuur aimgiin sangyin aj ahyin darga mongolyig barivchlan chas ulaan boltol ulaissan tömör zuuhnyi derged avaachin sharj, "Ar Mongoltoi negdeh horon sanaagaa hel!" hemeen chandlan zohiomol heregt öchih gem uneheer ugui ter darga neleed byartai bolomjoo ashiglaad uhas hiin hajuudaa zogsoj asan zandalchin hyatadyig tas tevren ulaidsan zuuhan deer hevtjee. Mah shig ulaan bolson haluun zuuhnaas salgaj chadaagui gedeg. Övör Mongolyin ed baraanyi tovchoonyi ajiltan 40 garui nasnyi emegtei Altaig arvaad hyatad ers huchirhiilehdee nuruug n' hugalj aljee. Hadam aavyig bertei n', ehiig huutei n' olon hunii nuden deer hur'tsalduulah, etseg eh ur huuhdiig hucheer salgah zereg buzar shiitgeliig ter jijl hyataduud sanaanyi zoroor noogduulj bailaa.

1968 onyi ih helmegduuleltiin tuhai 3 yanzyin too barimt bidend baigaa yum.

"Jen'min' Jibao" soninii niitlel buyuu Hyatadyin zasgiin gazryin 1976 onyi medeegeer bol ter jil Övör Mongold 16222 huniig alj, 340 myangan huniig zeremdeglejee. Övör Mongolyin HKN-yig tolgoilj baisan Ulaanhuugiin neg iltgeld öguulsneer bol 35 myangan hunalagdsan aj. Tegvel Övör Mongolyin Ih surguuliin bagsh naryin neleed nuhatstai yariltslagad öguulsneer bol ter jil 45983 huniig alj, 790 myangan huniig tahir dutuu, eremdeg zeremdeg bolgon tamlasan baina.

1974 onyi 3-r sard Övör Mongolyin bagshiin ih surguuliin oyutan Arslan naryin 4 zaluug hool idej baihad n' Zun shan' /Zuun zam/-iin tsagdaagyin gazriin darga jan Yutsaigyin tolgoilson tsagdaa nar barivchlahdaa män l ar mongoltoi negdeh sanaa aguulsan hemeeh nögöö ulgeree heregjuulev. 4-r saryin 1-nd Höh hotyin olon myangan mongol hun uuniig eserguutsen tsuglaan hiisnii ureer 4 oyutnyig sullsan bilee.

1974 ond Ulaantsav ailgyin bagsh 27-28 nasnyi zaluu neleed zorigtoi nii nuugui suragchiddaa yar'dag baisan n' tuund gai chirj irjee. Negen alban baiguullagyin manaachiig alsan yal tuund tulgasan bögööd medeejiin hereg manaachiin huvtsas zereg ed möriin barimt negjlegeer gerees n' garch taarna. Ingeed shuuh hural hiiv. Shuuh hurald manaachiig Buyandelger alsnyig gerchleh gerch n' helgui hun bailaa. Gitler tuhain uyedee iim gerchid ih durtai baisan zergees bolood NUB iim gerchiig heregt gerchluuleheer duudahyig horiglosnyig Hyatadyin huul'chid ogt toospngui. Chingeed Buyandelgeriig tsaazaar avav. Tuunii etseg uhaan solioron hoyor chihee ogtolj, duu n' tsergiin albanaas höögdsön baina.

1979 onyi 6-r sard Övör Mongolyin ih surguuliin Bilguundalaigyin Temtselt hemeeh oyutan Zuun garyin oi shuguit gazryig hyatad mujid tastan niiluulsniig eserguutsej 100 oyutnyi garyin useg buhii zahidal bichij Hyatadyin zasgiin gazart ilgeev. Beejind mönhuu zahidlyig huleen avsnyi notolgoo n' Hyatadyin ayulaas hamgaalah bolon huul' hyanaltyin baiguullaga baingyin shahalt havchilt uzuulj ehelsneer ilersen yum.

Deer öguulsen "Övör ardyin nam" gegch zohiomol baiguullagyin tolgoilogch Ten Haichin hemeeh hyatadyig shiitgeh yostoi gesen shaardlagyig 1980 ond 100000 garui hunii garyin usegtei medegdel helbereer Övör Mongolyin zasgiin gazraar damjuulan mongolchuud beejind ilgeesnii hariud Ten Haichin tushaal devshin Beejind suuv.

1981 ond Beejin negen mash nuuts alban toot gargajee. Ene tootod ÖMÖZO- nyi mongolchuudyin uyees ueed damjin ezemshsen gazar nutgiig hyatadad buren shiljuulj avah, mongolchuudyig uusgah bodlogyig yaaravchlan duusgahyin chuhlyig zaasan baina. Uunii tuld mongolchuudyin dotor hyataduudyig olnoor n' shiljuulen suulgah heregtei gejee. 8 saryin 22-nd ene nuuts zaavryig eserguutssen ödii tödii uhuulah huudas Övör Mongol dayar naagdjee. 9 saryin 10-nd Övör Mongolyin ih surguuliin 10 oyutan HKN-yin Övör Mongolyin horoond ochij "nuuts alban tootoo Beejin tataj avah yostoi" gesen shaardlaga tav'j uls töriin suult hiisniig olon hun demjiv. 9 saryin 13-nd Höh hotod 10 myanga garui hunii tsuglaan hiisen bögööd HKN-yin Övör Mongolyin horoonii 21 alban toot garch "Suragchid uildsen yalaa tsagdaagyin gazar biyeer  ochij ilchil!" hemeen tushaajee. 10 saruin 21-nd namyin horoonoos mongol oyutnuudyin hödölgööniig nomhotgon darah togtool garav. Uuniig eserguutsen ih, deed, tusgai mergejliin bolon zarim aimgiin dund surguuliin oyutan suragch hicheel hayaj, end tend tsuglaan zohion baiguulav. Hicheel hayah oyutnyi zövlöl Tuimer, Has-Erdene, Zorigt, Naranbileg naryin 6 oyutnyig Beejin ruu ööriin tölöölögch bolgon ilgeev. Hyatadyin zasgiin gazryin hereg erhleh gazryin darga tedniig huleen avaad "Ta nar alban tootyig buruu oilgoj baina" gej argalah sanaatai neg uzeed boloogui tul "Tanai Övör Mongol, Tövd, Zuun Turkestan /Shinjaanii uuguul orshin suugchid/ hamtraad bidentei temtsevch nemergui, bidend Hyatdyin hichirheg armi baihad ta nar yu ch olj avahgui" gej surduulev.

HKN-yin negdugeer nariin bichgiin darga Hu Yoban "Ene udaagyin Övör Mongolyin oyutnuudyin hereg yavdal bol Tövd ba Zuun turkestanyihtai adil yum bish tul tuilyin hyanuur baival zohino. Ingehgui bol bid tednii argand orj bolzoshgui yum shuu" hemeen deed humuustee anhaaruulsan baina. Hyatadyin zasgiin gazar olon udaa "Ta nar hicheeldee or. Bid asuudlyig shiidne" gej yatgahyin satsuu tsereg zevseg hereglene gej surduulj baiv. Hicheel hayalt 29 ödör urgeljleed 2 saryin 19-nd duusav.

Ene hödölgöönd idevhtei oroltsson Dalanhar, Höhbuyan, Jarantai, Tsedendorj, Huchintögs, Has-Erdene, bicheech emegteichuud Ulaangerel, Chimgee naryin olon huniig barivchilj olon jil hor'son baina. 1979 ond temtslee ehelsen Temtseltiin gert tsagdaa nar sureglen orj surduulsnii ulmaas 70 garui nastai emee n' ain buh biyeiin medrel aldan hevtert orjee. Temtselt 10 garui jil baingyin daguultai yavj, ajilgui, am'drah arga tasarchee. Ehner Tol' n' nutag zaagdan tsölögdsön aj.

Tol' bolovsrol saitai busgui baisan yum. 1987 ond buh Hyatad dayar zarlasan Yapond ochij suraltsah uraldaant shalgaltand tereer terguun bair ezelsen ch surguu'd yavuulaagui baina. 1989 onyi 4 saryin 15 bolon 24-nd Temtseltiin 3 nastai Uil ohinii tsetserlegt tsagdaa nar ochij "Hen tanaid irj baina, aavtai chin' hen yu yar'j baina" geh meteer baitsaasnyi ulmaas byatshan ohinyi medrel muudaj tsergiin duremt huvtsastai hun harmagts oroh garah gazraa olj yadan aij bultegneh bolson yum.

Mön onyi namar Temtselttei sulbeldsen hemeen Bagshiin ih surguuliin ölziidelger naryin heseg oyutnyig hagas jiliin tursh baitsaan mördöhdöö "Temtseltiin yaliig uneheer ilchil" hemeen tulgadag baisan bögööd Ölziidelger nutag zaagdan tsöllögt yavjee.

1987 onyi 8-r saryin 5-nd Shiliin gol aimgyin alban haagch Baatar, Ulaangerel nar orgoj "Toyota" mashinaar BNMAU-yin hileer sem nevtren Suhbaatar aimgiin hutagt heleed gun orj yavaad mongolyin tald barigdjee. Ted BNMAU-d baigaa NUB-yin tölöölögchiin gazraar ulamjlan ÖMÖZO-nd hunii erh hösördsöör baigaag NUB-d ulamjlan tavih zorilgotoi yavsan baina. Mongolyin NAH(YA) tedniig 9-nii ödör hyatadyin hiliin alba, ayulaas hamgaalahyinhand huleelgen ögöv. Garyig n' gavlahad hoyor zaluu Mongol ulsyin zug shirten "Tsereg eriin duu" duulav. Hyataduud ingehed n' Baataryin garuig huga tsohijee. Baatar, Ulaangerel hoyoryig naiman jil horihoor shiitgeseb bögööd odoo shorond suuj baina. Ednii ger ornyig udaa daraa negjin "ed möriin barimt" haij bailaa.

Övör Mongold örgön barivchilgaa yavagdaj baisan bögööd 1979 ond Tövdöd tusgaar togtnolyinhoo tölöö boslogo örnuulsen n' tovloson barivchilgaa hoishloh tsoriin gants shaltgaan bolson baina. gevch olon hun haraa hyanaltand baidag heveeree aj. 1989 onyi 4 saryin 16-nd ih Chingisiin mendelsnii 825 jiliin oig Bagshiin ih surguuliin mongol oyutnuud temdegleh gej tsuglaraad baihad ayulaas hamgaalahyinhan, tsagdaa nar irj Chingisiin hörgiig bulaah zergeer avirlasan tul oyutnuud ter shönö uls töriin suult hiisen baina. Mongol oyutnuudad "Undesnii uzliig devergej baina" gesen yal tulgasan bögööd Ih surguuliin bagsh Ulaanshuvuug ajlaas zailuulan mördön baitsaaj baiv. 1989 onyi 5 saryin 2-nd Bagshiin ih surguulyin uudnii haruul tsagdaa nar "Bairand oroi bolson hoino duu duullaa" gej mongol oyutnuudyig barivchlan nevshirtel zodsonyi uchir 1000 garui oyutan HKN-yin Övör Mongolyin horoond eserguutsel ilerhiilev.

Mön ond Höh hotod Uzemchin hoshuunyi mongol oyutnuud tsuglan ev eye, nairamdlyig belgeden "Dörvön duu" hemeeh uulzalt naadam zohioj baihad tsagdaa nar tsuglan buselsen bögööd "mongolchuud hödöö nutagtaigaa holboo togtoon Höh hotyig mor'toi dairah gej baina" gej gutgen mönhuu naadmyig hucheer taraajee. Höh hotod mongol undesten naadam uulzalt hiij bolohgui gej horiglojee.

1990 ond Shiliin gol aimgiin naadam deer mongol oyutnuud tsuglan udeshleg hiij baital 6 mashin tsereg, tsagdaa irj udeshlegiig höön taraajee. 1989 ond ajlaasaa höögdöj baisan Ulaanshuvuu bagshiig 1991 onyi 7 saryin 31-nd Övör mongol dah' hunii erhiin tuhai barimtyig gadaadyin hund damjuulsan gedeg zohiomol yal tulgan barivchilj hor'son bögööd odoo shorond hund baidald horigdoj baina. Ulaanshuvuu bagsh 37 nastai bögööd dund surguul' duurgeed daraa 1973 ond Tenjingiin biyeiin tamiriin deed surguul'd orj tögsööd 1976 onoos Övör Mongolyin ih surguul'd biyeiin tamiryin bagshaar ajillaj baiv. 1981 onoos ööriinhöö ih surguul'd tuuhiin aspirant bolon Mongolyin shine tuuhiig sudalj baisan hun yum.

BNMAU-yin ÖMÖZO-nd "Hunii erhiin tugeemel tunhaglal" iim l mayagaar zörchigdöj baina. "Hun hundee nöhör" gedeg nögöö kommunist nomlol maan' am'dral deer iim mayagaar yavj baina.
 

<Butsah>