Southern Mongolian Human Rights Information Center

Mongold 2.5 saya huen baina. Oevor Mongold 6 saya orchim Mongol huen baina. Mongol ulsyn hoegjil hezee hurdatstai boloh ve gavel 8-10 syay huntei baival. Tegehleer => Oevor Mongolchuudaasaa Ar Mongoldoo tataj avchrah n’ bidnii niitleg erh ashgiin asuudal moen gej bi boddoog. 2.5 sayuulaa udaan baival bid hogjihgui ih udah boegood odoogiin huen amyn oesoltiin hurd bagasch baigaa ene baidal ter chigeeree urgeljilvel hedhen arvan jiliin daraagaar bid ogt ugui bolno. Harin ter hoorond n’ oemnod nutagt maan’ bui 6 saya garui Mongolchuud hyataduudyn dotor uusch oenoogiin Manj nar shig bolno.

Ar, Oevor Mongolchuud bidnii hoorond adil bus yum mash ih bii. Gevch adil yum tuunees ch ih baigaa. Ar Mongold Kazakh undesten baij bolood baigaa shig Mongol ugsaany oemond nutgiin yastanguud baij bolno!

Moen bid mash olon hueniig “erliiz” hemeen gaduurhdag. Gaduurhagdaj yavaa huemuus yaj bidniig dotno baidlaar bodoj setgej yavah bilee? Tsusnyh n’ 1% ch gesen Mongl bol Mongol huen moen gej dotno har’tsaj, tedgeer humuusiig Mongoldoo elegtei bolgoh heregtei!

Minii oemnoh emaildee heleh gesen sanaa bol "Hyataduud internetdee ih hyanalt tavidag yum gej sonsson. Herev ene unen bol eleg negtnuud maani (oevor mongol ch baina uu, Hyatadad baigaa Mongol ulsyn mongolchuud ch baina uu yalgaagui) ter Hyanaltand ni baigaagaa medehgui Hyataduudad taalagdahgui eldev yum bichij baigaad adlagdah vii gej bodsondoo l anhaaruulah zorilgoor bichsen yum. Tegeed tiim yumnaas sergiileh neg arga bolgoj, email hayagaa Hyatadyn nutagt baidag bish, ooer ulsyn, jishee ni amerikiin nutag deer baidag yahoo.com, hotmail.com, google.com geh met web site-uudaas (odtoi@yahoo.com, odtoi@hotmail.com, odtoi@gmail.com geh met hayag) avbal huviin zahiag chini Hyataduud unshij barag chadahgui gej l helsen yum.

Barag gedgiin uchir bol ug zahiag gadaadyn server deeree baihad ni zahiany eznees ooer huen unshij chadahgui. Harin unshih gej neechiheed (neene gedeg ni suuj baigaa computer deeree tataj avlaa gesen ueg) internetees ter komputeraa salgalgui unshij baih hoorond ooer huen "oengiigood" tsug unshih bolomjtoi. Moen unshij duusaad ug komputer deereesee buren ustgalgui (buren ustgahyn tuld baigaa gazraas ni delete hiichiheed, daraa ni ter resycle bin gedeg ruu orchihoor ni tendees ni bas usgtana gesen ueg) orhiod yavbal ooer huen daraa ni bas unshih bolomjtoi geh met. Zahiag yag nuutslaya gevel bas nileed juram moerdoh heregtei bolno shuue. He he. Gehdee bidnii bichdeg ihenh zahiag nuutslah gej ingej tarchlah hereggui l dee. Unshlaa gehed ooert hor boloh yuu ch baihgui.

Yoerdoo l iim sanaatai zahia baisan yumaa. Gehdee minii zahiag Hyataduud unshih magadgui gej bodoj bichsen tul jaahan zarim sanaag budeg bichsenees bolj yanz yanzaar oilgogdohoor bolson baij magadgui yumaa.

Ene huen Mongol uu, Hyatad uu gej bicheed, yaagaad hyatad bish, mongol huen baina gej uzsenee 1, 2, 3 gej baigaad bas bichsen baigaa. Gehdee barag gej neg ueg hereglesen tal bii. Uchir ni Mongol heltei, mongoloos yalgagdahgui Hyatad huemuus baidag. Gehdee odtoi naiz (ooeriinh ni uegeer and bish naiz geye) bol Hyatad bish Mongol huen. Yaagaad gevel tuunii helend oevor mongolchuudyn maani helend baidag zarim shinj baisan. Getel Mongol heltei hyataduudyn hel ni bidniih shig baihaas oevormongolchuudynh shig baihgui. Hyatad huen Mongol heliig Oevormongolchuudyn ayalgaar surna gedeg bol barag bolomjgui. Orchin ni baihgui. Tiimees barag gesen yum. Tiimees odtoi bol Mongol heltei hyatad bish, oevormongol buyuu mongol huen gedeg ni unen. Tiim bolohoor tuuniig bidnii dund, bidentei hamt neg suljeend baigaad bayartai baina.

"Ovor Mongolchuudiig gaduurhahgui ch gelee, nutagtaa bairluulna gej baihgui gedgiig helii."

Engiin jisheeg sanuulhad, ta nar Beijing-d yavj bhdaa ovor mongol "guide"-uudiig yaj "novshirdogiig" (sorry for offensive word!!!) medne bizdee." gesen baina.

Tegeheer iim yumaa. "Novshirdog oevormongolchuud" baidgiig sonsson l doo. Jishee ni beejind manai ganzgynhyg hyataduudtai niilj deeremdeed bolohoo bailaa geed jiliin oemno bil uu dee sonind bichigdej baisan. Ene chini Chonotoi niilsen Mongol nohoi chononoosoo dor baidgiin adil tsever hayataduudaasaa ch doloon dor bolj baigaa baihgui yuu. Iim shaarnuud bol oevormongolchuudyn dund baigaa. Gehdee ene met barimtaas bolj heden saya Oevormongolchuud tsoemooroo tiim gej uzej bolohgui. Ta bidnii dund ch gesen huenii sanaand bagtamgui yum hiideg, hiih sanaatai baidag adgiin shaar shavhruunuud zoendoo l baidag shuue dee. Yag terentei l adilhan. Tegeheer sain muu arinshintai humuus baina gedeg ni yoeroosoo huen gedeg adguusyn chanar. Tuunees tednii yamar undesten baihtai ogt holboogui ed. Tiimees ter shaar shavhruunuudyg bidnii heniih ni dund baisan ch yalgaagui arilgah talaar bid hamtran charmaih heregtei. Deerees ni bas neg yumyg sanah heregtei: bid muudaltsaj baival ed nar hoorondoo ev tunjingui bolj l baival sain gej ooer undestnuud bayartai baih yostoig, ene evdreltseh sejim garah buriig ted dotroo ineen ooegshuuleh bolno gedgiig bid sanah yostoi. Oevor Mongolchuud ba Mongol ulsyn Mongolchuud muudaltsval Hyataduud dalduur bayarlaj ooegshuulne, Mongol ulsyn mongolchuudtai Buriad, Tuva nar (jihsee malyn hulgainaas bolood) muudaltsaj baival orosuud dalduur bayarlaj ooegshuulne. Gehdee bid ingej il yarival bidniig gutgelee geh tul dotroo l sanaj baih yostoi.

"Harin ene "urd zugees" bichsen zahiag unshihad tsaanaa l neg "sanaa" aguulaad bh shig bhiin. he he... bi esuul tiim yum sejigleh durtai yum boluu." gejee.

Sanaag tani dagaj baigaa hereg. Gehdee ooeriin chini sejigleh durtainh bish, minii "sejigtei yum" bichsen zahianaas bolood tegsen hereg baih. Odtoin zahia bol sejigleh yumgui harin ch tendee l neg setgeld dotno zahia baisaan. Mongold irj uzeh huseltei gej baisan. Tuunii husel biyeleh oedor ireh ni gartsaagui. Mongol undestnii unagan gal golomtond, Chinggis haany toerson gurvan golyn sav nutagt ireh ni mongol huen buriin husel baih ni zui. :)

" Etsest ni hamgiin gol neg zuiliig helii. Hervee uneheer Ovor Mongolchuud bidentee eleg negtei baihiig husdeg yum bol bidnii heliig "utga,ug, useg, duudlaga"-n yamar ch oorchloltgui hereglemeer bna. I mean "Contemporary Mongolian Language". " gejee.

He he. Za yaahav dee, bas hetsuu shuue dee, yag bidentei adilhan yarihad. Yaagaad gevel bidnii ene "Contemporary Mongolian Language" -d chini sahar, teatr, kino, komputer geed l mongol bish uegnuud zoendoo l bii shuu dee. Harin mongol helnii oevormongol ayalgaar garch bui kinonuudyg uzej baihad tiim gadaad ueg barag anzaaragdahgui bugdiig ni Mongol ugeer helj baihaas gadna, odoo bidnii hereglehee baichihsan bolovch minii emee oevoo naryn hereglej baisan uegsees ih olon garch ireed baidag (jishee heleh geheer yag odoo sanaand orohgui baina). Tegeheer ni l bi boddog yum. Bid hiliin shugamaar zaaglagdaj hoyor tasarchihaagui baisan tsag uye ug ni sayahan l baij dee, bid ch gartsaagui l neg undestnii toeloologchid moen yum daa gej boddog yum.

Aa bas mongol ueg gedeg ni tanigddag ch bidnii heldgees shal ooeroor heldeg ueg helleg bas anzaaragdana. Jishee ni bujigleh gehiig bujig usreh (bidend bol hoegjiltei sonsogdono), "hamaagui" gehiig "savaagui" gene". "Chamd hamaagui" gedegt baigaa utgaar. Savaagui gedeg ni bidnii huvid bol shal ooer utgatai. Savaa gesen ugnees garsan neg utga bii. Bas "Bi ch oechigdor savaagui l dee" gevel oevor mongolchuud maani yuu gej oilgoh bol. :)

Etsest ni helehed, bi huvidaa, herev bolomjtoi baisansan bol, odoogiin mongol ulsyn nutag deer ch gesen bueh mongol undes ugsaatnuud tsuglarch negdeed amidarval tuilyn bayartai baihsan. Uchir ni bid denduu tsooehuulee baina. Haramsaltai ni bueh mongolchuud negdlee ch bid bas l denduu tsooehuulee heveer l baih ni. Doengoj 10-aadhan saya. Bid, jishee ni, hyatad enetheg shig, oros amerik shig bish yumaa gehed Germanuud shig, Yaponuud shig oluulaa baisan bol tom guernuudiin negnii ch oemno jijgereh shaardlaga bidend garahgui baihsan. Gevch odoo yaaya gevev. Bid negent l iim tsooehuulee bolchihson yum chini. Bid odoo oyuun uhaanaa l hurtsalj, oyuun unaanaaraa l tedentei tentsej amidrah heregtei boloh ni.

Obor Mongoliin tusgaar togtnoliin hodolgooniig udirdagch De vang mongold horogdohoor 1945 ond irehed ni hyataduudad bucaaj ogson humuus bol bid, 1911 onii tusgaar togtnoliin temcliin ued oros hyatadiin shahaand orj obor mongoloos cergee tataj, obor mongoliin cergiig hyatadiin buunii gal dor gancaaraa uldeesen humuus bol bas l bid. 1990 eed onoos Hyatad ulstai gemt heregten harilcan solilcoh geree gegchiig baiguulj tuunii dor obormongoliin uls toriin temcegchdiig hyataduudad bucaaj ogoh huuliin orching bas bid burduulsen .

Herbee bi obor mongol hun baisan bol 1911, 1945 ond guiceej choloolj chadaaguin toloo, odoo hyatadiin hool bolohoos omno horogdoj ochih bolomj olgodoguin toloo ar monglchuud ta nart gomdono.

Hoid tald Buriad ulsiin Ust Ord, Agiin buriadiin 2 toirgiin autonomit toirgiig ene jild bagtaaj orosuud ustgalaa.( tsahimurtuu deer bi neg niitlel bichsen baigaa uuntei holbootoiu e)

Iim ulaam caim yum bolj baihad chih dulii nud sohor baisnaa neg obor mongol zaluugiin zahiand surjignedeg yasan surhii zaluus be?

Ar mongol bol Halimag Buriad Obor mongol Tuva geh met olon mongolchuudiig zoriod irehed aluunaar ugtdag golomt baih yostoi bolohoos hardaj ugtdag shoron bish baih yostoi gej boddog.

Europt hunii muu gedeg Kosovo nar Albani gej bas neg Kososvo uls baisaar baihad tusgaar uls baiguulah shatandaa orj yabna, orosuud Gurjees Abhazia, Omnod Osteia salgaad tusgaar uls baiguulj, bas Moldovias Dnestriin hesgiig salgaad referendum yabuulj tusgaar uls baiguulj baigaag ta buhen harj baigaa baihaa.

Bidend tiim bolomj baihgui, harin baigaa ar mongol deeree mongol ugsaatnii ahan duusee amidrahiig husbel asuudalgui shiidej ogdog mechanismtei boloh heregtei.

Ter Japanaas bicheed baigaa Jamts hardaj dontood baibal setgeciin emchid uzuul, naadah chini setgeciin obcnii ehnii ue shatand gardag shinj temdeg baina shuu.

Ene udur bichij baigaa email maani doorhi utgatai baih bolsond gunee haramsaj hultsel uchiy. Gevch bi eniig helhees uur arga alga. Hed honogiin umnuus hed heden hun "Bi uvur Mongol" gesen email-d hariu bichlee. Haramsaltai n ene emailuudiig unshaad, Tsahim Urtuugiin gishuudiig neleen buuri suuritai, bodoltoi humuus gesen setgegdeldee ergelzehed hurlee.

Jisheelbel, member Jamts Odtoi gesen hunii emaild hariuljee. Ug n Odtoi buruu sanaj bish, sain sanaj l sanalaa ilerhiilen email bichsen bololtoi. Daanch, "elegt negt" mongolchuud maani ogt baihgui yumnaas yum uusgej, ogt undeslelguigeer huniig serdej, buruutgaj, ter ch baitugai doromjilj baigaa n uneheer ichguurtei sanagdlaa. Bid buhen end Tsahim Urtuu-d zugeer neg tsetserlegiin huuhduud neg negnee ugeer diileh gej baigaa bus, harin uhaalag bodoltoigoor hoorondoo sanal

bodloo soliltsoh gej negdsen bilee. Hichneen Uvur Mongol hunii esreg huviin durguitseltei baisan ch, shaltgaanguigeer ingej heniig ch hamaagui gutgej doromjilj bolohgui. Tegeed ch Uvur Mongolchuud hyatadiin nuluun dor undes ugsaagaa hadgalj uldeh gej hicheej baigaa humuus - ene Odtoi gedeg hun uuriiguu Mongol hun gej itgej yavdag gesen n zuvhun sain sanaanaas helsen l sanagdaj baina. Bi uneheer ene hunii emaild eldev tagnuul, turshuul gej sanagdahaar yum olj harahgui baina.

2-dugaart, gishuun Jamts bolon Chatmate- nar hoyulaa Odtoi-g mongol hel nom yosoor n hereglesengui gej bichjee. Jisheelbel Chatmate ingej bichjee "Etsest ni hamgiin gol neg zuiliig helii. Hervee uneheer Ovor Mongolchuud bidentee eleg negtei baihiig husdeg yum bol bidnii heliig "utga,ug, useg, duudlaga"-n yamar ch oorchloltgui hereglemeer bna. I mean "Contemporary Mongolian Language"." Uvur Mongolchuud Ar Mongolchuud bidnees uuruur yaridag n unen. Gehdee alivaa hel, yalanguya manai mongol hel shig ertnii hel ene heleer yaridag olon undesten yastanuudiinhaa dund uur uur ayalgaar yarigdaj, on tsagiin erhend uurchlugduj huvirdag gedgiig erhem member Chatmate medmeer yum. Uvur Mongol, Ar Mongol hoyor tusgaarlagdaad heden zuun jil bolj baigaa bilee. Tuunchlen Ar, Uvur hoyor Mongol tusgaarlagdsanaas hoish manai mongoliin hel, soyol Orosiin hel, soyoloos hichneen nuluulugduj uurchlugdsunii negen adil, Uvur Mongoliin hel soyol ter l hemjeegeer uurchlugduj huvirch baigaa bilee. Iim baij, hen n heniigee zuv buruu gej heleh ve. Hel soyol gedeg neg gazraa hadaastai baidaggui bainga tsag hugatsaataigaa huvirch uurchlugduj baidag. Odoo ued Ar Uvur Mongoliin yag ali n "jinhene Mongol"-oor yarij baina gedgiig heleh argagui bolson shude.

Tiimees, erhem and mini uurt chini zuvluhud, iimerhuu tulga toirson uchuuhen bodoltoigoor bid unuu ued hol yavahgui. Busdiig hardaj serdej tsaash tulhehiin orond busdaas avah suraltsah, uurt tani hereg boloh zuil yu baina gej erj haij baival bidnii tsuuhun mongolchuud ene shine zuund hugjij devjih yum shig sanagdana.